Vanha ovi hyllyksi

Vanha peiliovi oli toki ihana aivan sellaisenaankin,mutta kaipasin sille hyötykäyttöä. Seiniin kun en uusia oviaukkoja tohtinut alkaa puhkomaan niin päätin, että koittakoon ovi uutta elämää hyllynä. Vanhat ikkunalaudan kannakkeet olivat aluksi maalausuhan alla, mutta aikani niitä mallailtua silmä mieltyi vanhahtaviin sävyihin, joilla ne on aikanaan maalattu. Hyllylevyt haluaisin vielä vaihtaa rustiikimman oloisiin mutta nämä saavat täyttää homman toistaiseksi. Eikä vieläkään tarvitse lyödä nauloja seiniin,kun saan nyt näppärästi kellon ja kuvat hyllyille 🙂

20140224-145606.jpg

20140224-145619.jpg

20140224-145632.jpg

20140224-145650.jpg

20140224-145703.jpg

20140224-145711.jpg

20140224-145741.jpg

Mainokset

Talvinenoksa

Maalattu koivunoksa viriteltiin kettinginpätkällä katosta roikkumaan. Ajatuksena että oksaa voi koristella, tietysti oman maun, mutta myös kausien mukaan. Tällä hetkellä fiilis luminen ja talvinen, jouluakin siihen varmaan tullaan vielä lisäämään. Kevään korvilla sitten pääsiäistä, vappua, kuvia, mitä vain ikinä keksitään.

image image image image image image

Saunan lauteilla

imageSauna sai remontissa tumman puhuvan ilmeen, jota vaaleat lauteet piristävät.  Seinäpaneelit on käsitelty supiarcticin sävyllä kemi ja lauteet ovat lämpökäsiteltyä puuta, mutta en nyt muista mitä lajia.. . Löylysetti on rento-sarjaa ja lyhdyt tiimarista. Kiuas lämpiää puilla, mikä oli minun ehdoton vaatimus. Löylyt ovat niin paljon miellyttävämmät kuin sähkökiukaan antamat. Lauteilla joristaan yleensä mitä kummallisempia juttuja, siitä pitää huolen herra 3,5vee. Harvoin kun pääsen yksin saunaan, on ihan parasta laittaa vähän saunatuoksua, kynttilät palamaan ja oikaista ruotonsa lauteille. Olla ajattelematta mitään muuta kuin lämpöä, rentoutua.

 

Kasa kuvia olohuoneesta

Kävikö tässä nyt niin, että kun sylkäisin julkisuuteen, että tahdon simppelimmän ilmeen kotiin, raahaankin seuraavassa hetkessä lisää tavaraa sisään…  No ainakin tavarat ovat vaihtaneet ahkerasti paikkaa ja jouluakin on jo vähän livahtanut sisustukseen.

image

imageimageNäissä tuikuissa on kuumaa muukin kuin liekki. Käädyt ovat nimittäin vanhasta harlekiini romaanista, voi olla hekumallista tekstiä.

imageTv-tasoksi löytyi aitan kätköistä kaunis ajanpatinoima penkki. Vielä kun saan tuon johtohässäkän piilotettua.

imageimageimageimage

Tuoleista penkiksi

Olen haaveilut pinnapenkistä keittiöön, sen jo aiemmin mainitsemani turkoosin pirttipöydän kaveriksi. Sopivaa, kun ei tuntunut jäävän käsiin piti keksiä joku vaihtoehto asialle.

Niinpä vanhan keittiöryhmän tuolit saivat toisen, tai oikeastaan  jo kolmannen mahdollisuuden. Alunperin männynvärinen ryhmä sai aikoinaaan sekalaisen värikokoelman pintaansa. Nyt otin iisimmin ja maalasin kaikki tuolit sävyllä nimeltä bungalovi, hieman harmaansiniseen taittava valkoinen. Maalijäljen  kanssa en ollut turhan tarkka, vaan annoin vanhan värin ja käytönjälkien jäädä paikkapaikoin näkyviin. Seuraavaksi sahailin harmaantuneesta laudasta sopivat pätkät penkin istuinosaksi. Irroitin vanhat ja mallasin uudet paikalleen.

image

image

image

image

Penkki on jo lunastanut paikkansa, siinä on leikitty, syöty, piirretty, vaihdettu vaippaa, ihmetelty ulkoelämää ja vaan olla möllötetty. Taljoja olen levittänyt ympäri huushollia, ei pakkanen pure pyllyä eikä varpahia.

Tähditetyt

image image

image

image

Muutama päivä sitten ylensin ruosteiset maitotonkat tähtitonkiksi. Paperista leikkelin tähtisabluunan (yllättävän haastava tuo viisi sakarainen) ja suihkasin valkoista sprayta perään. Tonkkien tehtävä tällä hetkellä on tönöttää nurkassa, mutta jokin tarkoitus niillekin pitäisi saada. Maitoa noihin ei enää taida tohtia laittaa…

Eilen oltiin luovia lomalaisen ja isomman poikasen kanssa syysaskartelun merkeissä. Aineksina vesivärit ja vaahteranlehdet sai pojat pysymään yllättävän pitkän ajan pöydän ääressä. Varsinainen yllätys oli kuitenkin vasta tänäaamuna, kun herättiinkin ihan eri vuodenaikaan.

Tämä päivä vierähti touhutessa ensilumesta innostuiden lasten kanssa, enkeleitä, ukkoja ja lumisotaa! Välillä kuumaa kaakaota ja tumppujen kuivaamista sisätiloissa ja taas mentiin. Sotimisen lomassa sain kuitenkin aloitettua yhden isomman tekeleen, mutta siitä sitten, kun on jotain kuvattavaa.

Askartelu kuvassa näkyy navetasta pelastamani pirttipöydän kansi. Pöytä on muuten kauttaaltaan herkullisen turkoosi, mutta kannen maali on rapistunut lähes kokonaan pois. En ole vielä päättänyt jääkö se näin vai joutuuko käsittelyyn.

Blogin ilmekin alkaa muodostua, vimpaimia vielä säätelen aina kun aikaa ja aivoja siihen hommaan tuntuu riittävän!

Syysinho vai -ihanuus

Ei, en ole syysihminen,en. Taipumusta jonkin sortin syysmasennukseenkin on, pukeminen ärsyttää, niin oma kuin lastenkin, koira tuo kuraa sisään, kukat kuolee, vettä sataa, tulee pimeää, ihmiset hautautuvat koteihinsa….Syitä inholle on lukuisia. Toisaalta, näiden syiden takia on helppo antaa itselleen lupa hengähtää, kaivautua sohvan nurkkaan villasukat jalassa viltin alle. Kynttilät tuo valoa pimeään ja pimeässä ei ne koiran sotkutkaan näy niin hyvin. Saattaisinkohan siirtyä inhosta varovasti tykkääjän puolelle…

image

image

image